Olipa kerran nukkekoti(projekti)

Kuka muistaa tämän *klik* ? Tuossa vaiheessa olin vielä ihan tyytyväinen. Mutta, mutta.. Koska aika ja tarvikkeet olivat rajalliset, tuli lopputuloksesta (omaan silmään) aivan kammottava. Katsokaapas alla olevaa kuvaa, huomaatte mitä tarkoitan. A) en ehtinyt tekemään ikkunoita / kunnon väliseiniä B) lattiat on sahattu käsisahalla jostain jämävanerista, jota oli käytetty maalausalustana. Onneksi hätä ei ole tämän näköinen!

Tarkoituksena oli purkaa nuo seinät ja lattiat. Uudesta versiosta tulee kaksikerroksinen, jotta sillä on helpompi (minunkin) leikkiä. Samalla täytyy tietysti maalata ja tapetoida uudestaan. Eli oltiin tälläisessa tilanteessa:

 

Tapetteja irrottaessani huomasin, että tostahan lähtee noita vanerikerroksia ihan siististi irti. Ja sitten mä sekosin! Kuka haluaa nähdä miltä nukkekoti tässä vaiheessa näyttää? Tältä...

 

Oho ja hupsis... Seuraavaksi  hion nuo osat, sen jälkeen olis niiden akkunoiden vuoro. Kun tota edellistä versioo tein, harmitti etten ehtiny sahaamaa ylimääräisiä jämiä rotiskon talon sivuista. Eipä harmita enää, koska nyt voin vähän leventää tulevaa huushollia. :) Tekis mieli sahata jompaan kumpaan sivuun aukko ja rakentaa viereen saunaosasto. Tai ainaki kunnon kylpyhuone. Mutt millä sen sitte kiinnittää tohon muuhun taloon? Kuumaliimalla? :D Ja tuleeks siitä sit hankalan mallinen? Vaikiaa on!

Lapasmonsteri

Jotain valmista välillä - lapaset ja pipatsu, ihan omasta päästä ja aikas peruslämmikkeet. Pipoon tulee varmaan vielä muhkea tupsu. Ja tekis mieli tehdä huovasta sekä siihen, että lapasiin ISOT silmät. Ans kattoo ny..

Ei muuten meinaa millään asettua nää kuvat tähä mun sivuun, siis mennöö tuon sivupalkin alle. Ken tietää mistä sitä saa kavennettuu tai jotain? Ku haluaisin kuitenki laittaa nää kuvat (yleensä) tän kokosina..

Halvat on huvit meikäläisellä... 

 

 

 

 

Hämyistä

Meillä on viimeisen viikon ajan pätkinyt sähköt, pisimmillään olivat vajaan vuorokauden poissa. Olemme päässeet vähällä, jos verrataan niihin epäonnekkaisiin joilta sähköt on uupunu ties kuin kauan, mutta kyllä tää alkaa kiristää pinnaa itse kullakin. Aamupala kynttilänvalossa tosin oli ihan miellyttävä asia. Tykkään kynttilänvalosta muutenkin paljon. Nyt päivemmällä sähköä on riittänyt ja sen kunniaksi pyöräytettiin koiran kanssa lihapullia lisukkeineen. Nam!


Onnistuin eilen sohasemaan vasemman käden nimettömään sellaisen vekin, ettei ihan laastarilla vaan selvittykään. En voi pahoin haavoista ja pystyn pitämään hermoni kasassa tiukankin paikan tullen. Mikä on tietysti ihan hyvä kun yksi vaihtoehto seuraaviksi opinnoiksi on sairaanhoitaja.. Mutta eilen iski semmonen 20 sekuntin paniikki, kun luulin että meni koko sormenpää halki ja tajusin olevani ilman autoa keskellä "ei mitään". Loppu hyvin, kaikki hyvin. Naapurustossa asuva, kyseisen aiemmin mainitun ammatin edustaja kävi paikkaamassa sormeni. :) Kiitokseksi ajattelin neuloa lapaset lämmittämään käsiä, jotka tekevät niin kovin arvokasta työtä.

Testailuja

Jokohan oon nimenny postauksen näin? Enivei, tänään on testailtu perunan toimivuutta kankaanpainannassa (paperille toki oon painanu potulla ennenkin), on testattu miten kollaasin tekeminen onnistuu Picasalla ja on testattu marjaisaa smoothietakin. Tyytyväinen oon testailuihin! Päätin muuten jättää pa***njäykän kirjakielen pois ja kirjoittaa vähän vapaamuotoisemmin. Ei kai se nynnii justiisa oo.. Tässäpä kuvia testailuista, olkaatten hyvät! :)

 

Nää rättilöiset on leivinliinoja. <3

Vähänhän noi vaaleenpunaset taustat hyppää silmille. En ala muuttamaan mutta itelleni huom! valitse ens kerralla joku muu väri.. :D Josko jois lopun smoothien ja sit kokeilis taas jotain uutta.

Pallohullu

Piti blogata muutamasta käsityöstä. Ehkä sitten illemmalla. Nyt on pakko jakaa kuvasarja tuosta rakkaasta haukustani. Pallot on in ja pop ja ihan parhaita! Niillä voi pelata milloin vaan. Ja juu´u, se ruskeanharmaa köntti mikä kuvissa näkyy on jalkapallo. Tai ainakin kuoret. 

No emmä tiiä viittinks mä..

Jos ihan vähän kuitenki?

Kato tällee tää sujuu.

Ootas ku kesytän tän..

Täältä tullaan!

Vaikka välillä iskee ärsytys ja kiukku, kun on herättävä kesken yöunien käyttämään koiraa ulkona tai kuivaamiseen menee aikaa enemmän kuin olisi suotavaa, niin on tuo sellainen päivien ilo ja valo. Mamman rakas <3

(Keltaista) valoa ja varjoja

Muutama iltalenkiltä napsittu kuva. Oman haasteensa kuvaamiseen toi vyötärölle köytetty, hajujen perässä juokseva karvakorva.. :) Nyt on kyllä oikeasti aika suttukuvia mutta tykkään näistä silti. Kahdesta jälkimmäisestä varsinkin - varjoissa on jotain kiehtovaa.

Puikkopussi

Tulin vain pikaisesti vilauttamaan tekemääni puikkopussia (ei kannata kovin tarkkaan katsoa ompelujälkeä... Syyttäkäämme yhteistyökyvytöntä ompelukonetta.). Tämäkin meni äidille, syntymäpäivälahjaksi tällä kertaa. Tuli ihan kiva. Ehkä teen itsellenikin tuollaisen. Tällä hetkellä puikot majailevat puisessa laatikossa ja vaikka kuinka yritän viritellä niitä koon mukaan nippuun, ovat ne aina hujan hajan kun kannen avaa. Asialla on varmastikin samainen kenkku joka sotkee huoneeni.. ;)

Mistä näitä epämääräisiä langanpätkiä oikein tulee..?

Jos huonosti ommellusta pussista syytettiin ompelukonetta, niin saako hieman epätarkoista kuvista syyttää yhteistyökyvytöntä kameraa? Taitaapi kuitenkin se syyllinen löytyä kameran takaa..  Harjootellaa, harjootellaa.

Sukat äidille

Olen niin väsynyt, että voisin nukkua kellon ympäri. Tai ehkä en tällä hetkellä malttaisi, sillä opettelin neulomaan villasukkia Magic loop - tekniikalla ja nyt mietin miksi ikinä olen muuten neulonutkaan. Helppoa ja nopeaa (ellei vahingossa neulo sukkia kiinni toisiinsa, kröhöm...)! Kyseinen tekniikka sopii minulle senkin takia, että yleensä sukan malli ja kuvio muotoutuvat sitä mukaa kun neulon, joten ne on pakko merkitä ylös. Nyt vaan toistan saman jutun kaksi kertaa peräkkäin, siihen minunkin muistini riittää. :) Joulupukki toi äidilleni neulelahjakortin ja hän toivoi villasukkia. Luultavasti ette yllättyneet, jos otsikon luitte mutta kertaushan on opintojen äiti. Onneksi sain vapaat kädet mitä toteutukseen tulee. Tosin jos tarkkoja ollaan, en tainnut edes kysyä äitini toiveita sukkien ulkomuodon suhteen... Alla kuvia sukista tällä hetkellä. Nämäkin on neulottu juuri siten kuin hyvältä tuntuu ja lopputulos on yllätys itsellenikin.

 

Olen kokeillut muutakin kuin uusia neuletekniikoita. Meillä täällä metsän keskellä tuppaa olemaan iltaisin oikeasti todella pimeää ja kompuroin jatkuvasti koiraa lenkittäessäni. Otin testaukseen otsalampun. Aivojen verenkierto ehtyi ennen postilaatikoita.. Toimihan tuo toki ihan näppäränä heijastimena takin hihaan viritettynä. Nyt takaisin sukkien pariin.